Miisa Mink
Sukujuureni ovat Juvalla, Koikkalassa, Saimaan rannalla. Isoisän-isoisä, Kulta-Matiksi häntä kutsuttiin, osti tilan Venäjän tsaarilta, kun talonpojille annettiin 1800-luvun lopulla mahdollisuus lunastaa kruunun maita itselleen. Isäni syntyi samalla tilalla sotien jälkeen ja muutti myöhemmin Helsinkiin opiskelemaan.
Olen metsänomistaja puhtaan Luonterin rannalla. Siellä olen viettänyt elämäni joka ikisen kesän. Ja vaikka maailma on kutsunut minut moneen seikkailuun, palaan sinne aina uudestaan. Juureni ja sydämeni ovat siellä.
Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta, nykyisestä Aalto-yliopistosta. Olen tehnyt töitä markkinoinnin parissa kansainvälisissä suomalaisyrityksissä. Perustin 2000-luvun alkupuolella yhden aikanaan Suomen menestyksekkäimmistä designtoimistoista, Designtoimisto Tangon. Minulla on pitkä kokemus yrittäjyydestä ja startup-maailmasta. Matkaan on mahtunut niin menestyksiä kuin tappioitakin.
Olen asunut ympäri Eurooppaa muun muassa Hollannissa, Belgiassa ja Sveitsissä. Nykyisin asun Lontoossa. Perheeseen kuuluu sveitsiläis-kanadalainen aviomies ja 13-vuotiaat kaksospojat. Koko perhe on innostunut Suomeen muutosta. Ainut asia mistä meidän perheessä tulee kiistaa, on se, millä maalla on paras jääkiekkojoukkue!
Haluan hyödyntää pitkää kansainvälistä kokemustani ja yrittäjätaustaani Kaakkois-Suomen tulevaisuuden hyväksi.
Äänestä minua, politiikan ulkopuolelta tulevaa ahkeraa osaajaa!
Miten minusta tuli kansanedustajaehdokas
Kaksi ja puoli vuotta sitten elin elämääni keskiluokkaisen, keski-ikäisen yrittäjänaisen tapaan: en ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta ja luotin siihen, että kyllä meidän fiksut päättäjät osaavat asiamme hoitaa. Kuvittelin, että eduskunnassa istuisi sellaista porukkaa, joka huolehtisi puhtaiden vesien ja monimuotoisen luonnon säilymisestä tuleville sukupolville.
Malminetsintävaraus Saimaalla, suojellun Luonterin rannalla muutti kaiken. Minusta tuli yhdessä yössä kaivosaktivisti, eikä kyse ollut mistään nimbyilystä (ns. not in my backyard -ilmiöstä). Malminetsintävarauksia ja -lupia alkoi tupsahdella kuin sieniä sateella ympäri Saimaata. Kahdessa vuodessa lupia on tullut niin paljon, että niiden laskemiseen eivät kahden käden sormet riitä.
Perustin Saimaa ilman kaivoksia –ryhmän Facebookiin. Yllätyksekseni ryhmä kasvoi nopeasti. Nyt jäseniä on jo 30 000. Keväällä 2021 järjestäydyimme samannimiseksi yhdistykseksi toiminnan vakiinnuttamiseksi.
Kaivoslain uudistus oli kirjattu Suomen hallituksen ohjelmaan. Paneuduin aloittelevan aktivistin naiiviudella työ- ja elinkeinoministeriön tarjoamiin vaikuttamismahdollisuuksiin. Ministeri Mika Lintilä kuitenkin vitkutteli uudistusten kanssa. Tajusin pian, että prosessiin liittyvät kansalaisten kuulemistilaisuudet olivat pelkkää teatteria.
Päätimme kerätä nimiä kansalaisaloitteeseen. Marraskuussa 2021 järjestimme mielenilmauksen eduskuntatalon rappusilla. Helmikuussa 2022 Kaivostoiminnalle RAJAT –lakialoite luovutettiin eduskuntaan 62 000 allekirjoituksen kera. Olen istunut niin Maikkarin kuin A-studionkin sohvilla keskustelemassa kaivoslain ongelmista. Lehdistö on kirjoittanut lain epäkohdista ja kymmenistä malminetsintävarauksista ja -luvista Saimaalla ja ympäri maata.
Kahdessa ja puolessa vuodessa minulle on selvinnyt, että kansalaisvaikuttamisella on kyllä paikkansa, mutta ainoastaan demokratia tulee pelastamaan Suomen puhtaat vedet. Poliitikot osaavat liturgiansa, ja juuri siksi äänestäjien hyväuskoisuus on erityisen vaarallista. Meillä on paljon puolueita, jotka julistavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ilmastokriisin pysäyttämistä juhlapuheissaan, mutta eivät tiukan paikan tullen ole valmiita säätämään lakeja, joilla olisi todellista merkitystä.
Minä uskon demokratian voimaan. Me ihmiset voimme muuttaa kaiken, jos vain haluamme. Niin olemme tehneet aiemminkin. Olemme sallineet naisten äänioikeuden ja kieltäneet otsonikerrosta tuhoavat freonit. Yhdessä me tulemme tämänkin kelkan kääntämään.
Päätin lähteä ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin, sillä olen kokeillut jo kaikkia muita vaikuttamisen keinoja. Olen huono tekemään samoja asioita uudelleen ja uudelleen, ja odottamaan toisenlaista lopputulosta. Jos minua ei kerran kuunnella eduskunnan ulkopuolelta, pistän itseni täysillä likoon eduskunnan sisällä, jos tulen valituksi. Ja jos olet yhtään minun tekemisiäni seurannut, tiedät, että saan ihan valtavan paljon aikaiseksi!
En ole koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen. Mielestäni kaikissa puolueissa on jotakin hyvää, mutta myös huonoa. Valitsin puolueekseni Vihreät siitä syystä, että he ovat johdonmukaisesti koettaneet muuttaa kaivoslakia ja ovat kirjanneet esimerkiksi kaivoksilta kokonaan suojellut alueet tavoitteeksi puolueohjelmaansa. Vaikka Vihreät olisi mielestäni voinut pitää enemmän meteliä yhteiskunnan sähköistämisen haitoista, on heidän ohjelmansa eniten linjassa sen kanssa, mihin itse uskon: luontokato saadaan pysäytettyä vain siten, että luonnon tuhoaminen lopetetaan.
Puhtaat vedet ja monimuotoiset metsät ovat aina olleet Suomen menestyksen perusta. Pidetään huolta, että ne ovat sitä myös jatkossa.
Miisa Mediassa
A-Studio 13.9.2022, katso kaivoslakia koskeva keskustelu täältä, (alkaa kohdassa 15 minuuttia).
Seura 17.1.2022 – lue artikkeli täältä.
Itä-Savo 19.10.2021 – lue artikkeli täältä (maksumuurin takana).
Särkijärvellä itkettiin kaivoksen tuhoaman vesistön kuolemaa – Miisa Mink muistuttaa, että Saimaan alueelle on myönnetty jo kymmenen malminetsintävarausta ja seitsemän malminetsintälupaa
Itä-Savo 25.8.2021 – lue artikkeli täältä (maksumuurin takana).
Lautakunta patistaa elyä puuttumaan ”täkäläiseen Talvivaaraan” – Savonlinnan ympäristöpäällikkö väläyttää rikosilmoitusta kaivosyhtiön ja valvojaviranomaisen laiminlyönneistä Laukunkankaalla
Länsi-Savo 9.8.2021 – lue artikkeli täältä.
Jo lapsena Miisa Mink vastusti vääränä pitämiään koulusääntöjä – Nyt hän vastustaa kaivostoimintaa Saimaalla: ”En pelkää sitä, että joku ei tykkää minusta”
