Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että minne vain me menemme, ympärillämme on kaunista luontoa ja kirkkaita vesiä. Ehkäpä siksi moni suhtautuu laiskasti uutisiin hiilinielujen romahtamisesta tai pintavesiemme tilan heikentymisestä.
Miltei joka viikko saamme lukea lehdistä kuinka ulkomaalaiset kaivosyhtiöt varaavat laajoja maa-alueita edistääkeseen hankkeitaan, usein vesistöjen, luonnonsuojelualueiden ja tärkeiden matkailukohteiden välittömässä läheisyydessä. Uutinen Pyhä-Luoston kansallispuiston ja Pyhän hiihtokeskuksen läheisyyteen myönnetystä malminetsintävarauksessa on viimeisin suurta vastustusta aiheuttanut hanke.
Moni ohittaa tällaiset uutiset olankohautuksella. Kyllähän sähköistyvä yhteiskunta akkumalmeja tarvitsee!
Nikkelin, koboltin, litiumin ja muiden akkumetallien kasvava kysyntä näkyy jo: Saimaan alueelle on viimeisen kahden vuoden aikana annettu peräti kymmenen malminetsintävarausta, ja malminetsintälupia alueella on nyt viisi. Kaivostoiminnan toteutuminen vaarantaisi luonnon lisäksi sekä alueen maatalouden että matkailuelinkeinon.
Ymmärtävätkö suomalaiset hinnan jonka joudumme maksamaan kaivannaisboomista?
Vesien pilaantuminen – ei ole olemassa saastuttamatonta metallimalmikaivosta.
Vettä käytetään rikastuksessa prosessivetenä. Raskasmetalleja sisältävät vedet päätyvät rikastushiekka-altaaksi kutsuttuun jätealtaaseen. Veden käytön tarve kasvaa, mitä enemmän malmia rikastetaan. Vettä ei voi kuitenkaan lisätä altaaseen loputtomasti, joten kaivokset laskevat osan rikastusmyrkyistään vesistöihin ympäristöluvan turvin. Myrkkyjen toivotaan laimenevan niiden päätyessä luonnonvesiin.
Suomessa ei ole ensimmäistäkään suljetun kierron kaivosta, joka käsittelisi kaikki myrkyt päästämättä niitä ympäristöön. Kaivos Saimaalla tarkoittaisi järven hiljaista kuolemaa. Saimaan suolaantuminen pysäyttäisi veden kierron ja vaarantaisi sen yli 30 kalalajia, joista useat ovat uhanalaisia. Eläinten elinehtona on riittävän hyvälaatuinen vesi.
Edesmenneen kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen mukaan rikastusmyrkyistä tulee olla huolissaan. Ne voivat aiheuttaa veden suolaantumisen, jolloin syvänteet muuttuvat elottomiksi. Vesi ei enää kierrä normaaliin tapaan. Saimaalla syvänteiden viileät ja hapekkaat vedet ovat erityisesti kesällä välttämättömiä, sillä ilman happea eläimillä ei ole elämää.
Vesi on aarre, jota ei kannata riskeerata muutaman kaivostyöpaikan tähden. Tuotot maamme mineraaleista kun valuvat nykyisin ulkomaisille kaivosyhtiöille.
Asiantuntijoiden mukaan kaikkien Suomen kaivosten jätealtaat vuotavat, ennemmin tai myöhemmin.
Suomen kaivannaisjätealueilla ei ole samanlaisia vakiintuneita ratkaisuja kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Etelä-Afrikassa, vaan meillä on toteutettu muutamia täysin väärin suunniteltuja ja rakennettuja jätealueita.
”Valitettavasti kaikkien olemassa olevien metallimalmikaivosten altaat ja jätealueet vuotavat”, sanoo yrittäjä Peter Brandt. Hän on ympäristörakenteisiin perehtynyt diplomi-insinööri. Myös Oulun yliopiston tutkimus tukee tätä väitettä.
”Vuodot johtuvat tehottomista ja virheellisistä rakenteista, joita toistetaan myös uusissa, suunnitteilla olevissa kaivoshankkeissa.”
Brandtin mukaan toimivia ratkaisuja on jo olemassa, niitä ei vain ole otettu käyttöön, koska viranomaisilla ei ole tarvittavaa osaamista, ja kaivosyhtiöt tekevät vain vähimmän, mikä vaaditaan. EU:n kaivannaisjätedirektiivin mukaista säätelyä jätealteiden rakenteille ei ole kirjattu kaivoslakiin.
Olen itse kampanjoinut Savonlinnassa sijaitsevan, 1990-luvulla suljetun Laukunkankaan kaivosalueen ympäristötuhon korjaamiseksi. Puutteellisesti rakennetuista jätealueen penkoista rikastusmyrkyt ovat valuneet ympäristöön jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Myrkkyjen leviämistä on nopeutettu ojituksilla Sortavalanjärveen ja Särkijäveen. Nyt ne ovat kuolleet. Myrkyt valuvat edelleen puroja pitkin Haukiveteen ja saimaannorppien pesimäalueelle.
On selvää, että liikenteen sähköistäminen on johtamassa kaivannaisten kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun. Ilman pikaisia muutoksia lainsäädäntöön Suomen tärkeimmät luontoalueet pilataan pysyvästi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen täytyy olla seuraavan hallituksen agendalla.
Kysymys on elämää ylläpitävien ekosysteemien suojelemisesta. Luontokato on yksi suurimmista ympäristökriisin aiheuttajista. Suomella voi olla rooli kriittisten malmien tuotantoketjussa, mutta ihan joka paikkaan kaivokset eivät sovi.
Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, Vihreiden listalla. Jos haluat tukea minua kamppailussani puhtaiden vesien ja Saimaan puolesta, voit lahjoittaa kampanjaani täällä.