Sanna Marinin kommentit joidenkin yksittäisten perussuomalaisten kansanedustajien rasistisuudesta ovat nousseet otsikoihin. Toiset ovat pitäneet Marinin sanomisia haitallisina. Kuinka hän voi sulkea hallitusyhteistyön pois laskuista, vaikka vaaleja ei ole vielä edes käyty? Toiset ovat ylistäneet Marinin suorapuheisuutta ja sitä, että hän on tehnyt SDP:n arvot selviksi kaikille.
Marin seisoo rohkeasti arvojensa takana ja saa siitä minulta pisteet. Mutta hän ankkuroituu arvoihin, jotka erottavat demareita ja persuja, sen sijaan että etsisi arvoja, jotka ovat puolueille yhteisiä. Niitäkin varmasti on.
Kävin hiljattain kiinnostavan keskustelun erään kaivoskriittisen henkilön kanssa. Olin tutustunut häneen sosiaalisen median kautta ja hänen postaustensa perusteella minulle oli selvää, että olimme samalla asialla: kaivokset pitää saada kuriin eivätkä ne sovi kaikkialle. Pyysin häntä tukemaan eduskuntavaalikampanjaani.
Hän vastasi, että on asioista samaa mieltä. Suomeen tarvitaan tiukka kaivoslaki ja ulkomaiset kaivosyhtiöt pitää saada kuriin. Hän ei kuitenkaan ollut varma, voisiko tukea vaalikampanjaani, sillä yksi hänen kynnyskysymyksistään oli maahanmuutto. Hän kertoi olevansa perus-persu ja vierasti siksi vihreitä.
Minä kunnioitan sitä, että hän kertoi arvoistaan avoimesti. En ole maahanmuutosta hänen kanssaan samaa mieltä, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi häntä ihmisenä ja voisi tehdä hänen kanssaan yhteistyötä. Olen viime vuosina tavannut suuren määrän tavattoman ihania ihmisiä. Monella heistä lienee erilainen puoluekanta kuin minulla, mutta meitä yhdistää yksi keskeinen arvo: Suomen herkimmän luonnon ja puhtaiden vesistöjen suojelu.
Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta jokaisen on valittava itselleen tärkein arvo.
Kun lähdin eduskuntavaaliehdokkaaksi, minua varoiteltiin puoluekurista. Moni ihmetteli, miksi lähdin vihreiden ehdokkaaksi. Olinhan yritysmaailmassa menestynyt ja kaupallisen koulutuksen saanut. Jotkut ystäväni olivat huolissaan, mitä tekisin, kun eduskunnassa iskisi puoluekuri. Joutuisinko äänestämään omien arvojeni vastaisesti!
Tässä kohdassa moni meneekin vikaan. Meillä jokaisella on useita arvoja. Talous, luonto, omaisuudensuoja, metsät, terveydenhuolto, työpaikat ja niin edelleen. Mutta harva on valinnut sitä itselle kaikkein tärkeintä arvoa.
Otan esimerkin kokoomuksesta. Kokoomus korostaa retoriikassaan sekä taloutta että luontoarvoja. Kuitenkin puolue äänesti koko syksyn ajan luontoarvoja vastaan. Sen, että oppositiopuolue äänestää hallituksen esityksiä vastaan, sanotaan olevan normaalia. Vastuullinen oppositio ei kuitenkaan sano kaikkeen ei. Mietin niitä kokoomuksen kansanedustajia, joille luontoarvot ovat oikeasti tärkeitä. Miltä heistä tuntui noissa äänestyksissä? Äänestivätkö he tärkeintä vai toiseksi tärkeintä arvoaan vastaan?
Kokoomuksen tärkein arvo on varmaankin talous, eikä siinä ole mitään väärää. Tärkeintä on ymmärtää, että kun elämässä tulee tiukka paikka, tuo tärkein arvo punnitaan. Mistä sinä olisit valmis joustamaan, jotta tärkein arvosi toteutuisi?
Pähkäilimme some-ystäväni kanssa, että “yhdeltä tiskiltä“ ei ehkä saakaan kaikkea. Persuista ei löydy häntä miellyttävää luontopolitiikkaa. Minua kiinnostaisi tietää, mikä nousee hänen tärkeimmäksi arvokseen tiukan paikan tullen. Olisiko hän valmis joustamaan maahanmuuttokannastaan suojellakseen Suomen puhtaita vesiä kaivoksilta? Vai olisiko tärkeämpää säätää Suomeen tiukka maahanmuuttopolitiikka ja kaivoslain korjaus saisi odottaa?
Minulle tärkeimmän arvon valinta on helppoa.
Se on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja palauttaminen. Siksi lähdin ehdolle vihreiden riveistä. Se on ainut puolue joka varmuudella, myös tiukan paikan tullen, puolustaa luontoarvoja eikä minun tarvitse (jos tulen valituksi eduskuntaan) äänestää puoluekurin takia tärkeimmän arvoni vastaisesti.
Arvot punnitaan tiukan paikan tullen. Siihen hetkeen asti voimme leveillä vaikka kuinka monella arvolla. Olisiko Sanna Marin valmis joustamaan maahanmuuttopolitiikastaan saavuttaakseen demareiden tärkeimmän arvon? Petteri Orpo näyttää olevan valmis keskusteluun persujen kanssa, kunhan vain pääsee toteuttamaan kokoomuksen tärkeintä arvoa, taloutta.
Ilmaston lämmetessä olemme nyt ihmiskuntana lähestymässä todella tiukkaa paikka. Kevään vaalit ovat arvovaalit joissa punnitaan, minkä arvon kukin nostaa tärkeimmäksi. Meneekö talous edelleen kaikessa luonnon edelle vai alammeko yhdessä etsiä uutta tapaa tehdä liiketoimintaa? Onko Suomelle tärkeintä avata mahdollisimman monta akkumateriaaleja tuottavaa kaivosta vai arvostammeko enemmän luontoa ja puhtaita vesiämme?
Yksi vastaus artikkeliin “Tulossa arvovaalit – jo oli aikakin!”
Niin hyvä kirjoitus. Talousvaalit on ennen kaikkea arvovaalit! Siksi minäkin valitsin vihreän ehdokkaan tukiryhmän.
Emme voi toimia vasta katastrofitilanteissa – menetämme luonnon monimuotoisuutta koko ajan. Luonto ei voi odotta, että ihminen viisastuisi. Meillä on myös vastuu tulevia sukupolvia ajatellen.
Voimia ja menestystä vaaltyöhön. Ja työhön kestävän kehityksen puolesta 💚